Maaliskuu

On lasi. On ikkuna, jota vasten poski.
Lumessa hiljalleen sulavat jäljet.
Kahden kuukauden jälkeen
on huoneissa hiljaista, koleaa.
Valo ei kanna tänne, väistää olohuoneen
seinänviertä, karttelee kuin sinä minua.
Joka päivä aamu tulee vähän eilistä aiemmin,
parketin naarmut,
tapetin huolimattomasti liisteröidyt saumat,
kolmen vuoden muistot, joita en osaa
järjestää ilman sinua.
Kevät raskaampi nyt ilman näitä yhteisiä askelia,
näitä polkuja joita hämärässä hitaasti kuljimme.

/Paula & Anna

Ystävälle

Onhan se aivan kohtuullinen välimatka.
200 metriä ovelta ovelle, meiltä teille, kylästä kylään.
Sillä matkalla ei jäätelö sula, eikä spagettikastike kylmene.
Ja jos kesäillan sangria alkaa lämmetä, kipaisee nopeasti hakemassa jäitä toisen pakastimesta.
Melkein näen vihreiden tossujen kärjet kun kurkistan rappuni vierestä naapuripihaan.
Iltaisin huomaamme saman ketun luikkivat hortensiapensaiden takana, kesäaamuna sama fasaani rääkäisee hereille. Taivas on usein pimeällä kellertävä, meidän kulmillamme on sataman valojen sävy.
Täällä ei tarvitse elää yksin, ja naapurikorttelista voi kuulla iloista naurua.

Kevät

Tätä voisi jo kutsua kevääksi, kun lumi valuu rännejä pitkin maahan. On pidettävä yli metrin välimatka ajokaistaan, jottei kastuisi. Muistatko sinä ne kerrat, kun lahkeet olivat polviin asti märät kauppareissun jäljiltä? Sinä vuonna talvi taittui kevääseen herkemmin kuin ruoho tuulessa.

/Anna